Tämän sivun tekstiä ei päivitetä. Historia on historiaa. Näin oli vuonna 2004.
Peräseinäjoen kunta v. 2004
- Perustettu v. 1868
- Pinta-ala 445 km², jos vesipinta-alaa 14 km²
- Asukkaita 1.1.2004: 3 653 hlöä
- Vero% 19
- Sijainti: Länsi-Suomen läänissä / Etelä-Pohjanmaan eteläosassa
- Naapurit: Jalasjärvi, Ilmajoki, Nurmo, Alavus, Virrat ja Kihniö
Peräseinäjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä eteläisellä Etelä-Pohjanmaalla. Kuntakeskuksesta on Seinäjoelle matkaa 30 km. Peräseinäjoki on rauhallista maalaismaisemaa, jossa peltolakeudet, metsät ja suot vaihtelevat. Kalajärvi tuo virkistävän poikkeuksen pohjalaiseen järvettömään maisemaan.
Historiaa
Peräseinäjoen ensimmäiset "matkailijat" ovat olleet todennäköisesti Ylä-Satakunnan ja Hämeen eränkävijöitä, jotka tulivat jokia pitkin Peräseinäjoelle kalastamaan ja metsästämään. Ensimmäisten pysyvien asukkaiden arvellaan tulleen Kyrönjokea pitkin yläjuoksulle 1500-luvulla. Väkiluku lisääntyi aluksi hitaasti ja vuonna 1750 suoritetun väestölaskennan mukaan täällä olikin vain 149 asukasta.
Peräseinäjoki irtaantui asukkaiden lisääntyessä emäpitäjästään Ilmajoesta ja muodosti vuonna 1868 oman kunnallishallintonsa. Kun Peräseinäjoesta syntyi vuonna 1882 itsenäinen kirkkoherrakunta, tuli voimaan myös hallinnollinen jako kunnan ja seurakunnan välillä.
Tämän päivän Peräseinäjoki tunnetaan terästeollisuudesta, Kalajärvestä, monipuolisesta urheilusta ja myönteisestä elämänasenteesta. Nyt meillä on n. 3700 asukasta.
Elinkeinoista
Menneinä vuosikymmeninä suurin osa peräseinäjokisista on saanut elantonsa maataloudesta. Tilojen määrä on vähentynyt nopeasti mutta tilakoko puolestaan suurentunut. Perinteisen karjatalouden lisäksi meillä on varsin paljon broilerituotantoa.
Emme aiheetta kutsu Peräseinäjokea Etelä-Pohjanmaan teräksiseksi keskukseksi. PPTH-Norden Oy ja Eurosteel Oy tunnetaan laadukkaina ja palkittuina teräsalan yrityksinä myös maamme rajojen ulkopuolella. Lisäksi meillä on useita pienempiä teräsalan yrityksiä. Teräskunnan symbolina on arkkitehti Antti Katajamäen suunnittelema ja vuonna 1987 valmistunut teräksinen kunnan virastotalo. Katajamäen ilmavaa ja valoista arkkitehtuuria voi nähdä myös viihtyisässä palvelukeskus Koivukaaressa ja RitolaHallissa.
Myös turvetuotanto työllistää useita peräseinäjokisia. Lisäksi meiltä lähtee vientiin huomattava määrä sahatavaraa.
Urheilua ja kulttuuria
Peräseinäjoelta on noussut ja nousee yhä kansallisesti ja kansainvälisesti menestyneitä urheilijoita. Peräseinäjoen juoksi 1920-luvulla maailmankartalle Pariisin ja Amsterdamin olympialaisten moninkertainen kultamitalisti Ville Ritola - Peräseinäjoen Susi. Villen mitalit ja urheiluun liittyvä muu aineisto on näyttävästi esillä Terästalossa Villen kamarissa. Liekö urheilukentän alueella oleva Ville Ritolan juoksijapatsas osaltaan kannustanut meidän 10-ottelijaamme Jaakko Ojaniemeä aivan huimiin saavutuksiin.
Kun puhutaan painista, ei voida ohittaa Keijo Mannia, joka on saavuttanut 33 suomenmestaruusmitalia. Vuosittain tammikuussa pidettävät Mannin Matsit ja vilkas harrastus takaavat myös painimenestyksen jatkuvuuden. Peräseinäjoki ja pesäpallo kuuluvat myös yhteen. Peräseinäjoen naiset pelaavat Supersarjassa nyt seitsemättä vuotta.
Peräseinäjoen Pennihäät ry on aktiivinen harrastajateatterilaisten ryhmä, jolla on vuosittain kesäteatterinäytöksiä ja talvisaikaan revyyesityksiä sekä tilauksesta myös muuta ohjelmistoa. Teatterilaiset apujoukkoineen ovat talkoilla rakentamassa uutta näyttämöä ja katsomoa Kalajärven rantaan. Hankkeeseen antavat rahallista apua kunta, EU ja valtio. Kesällä 2005 saamme nauttia Simpauttajasta uudessa teatterissa.
Matkailua
Peräseinäjoki tulee vuosittain tutuksi kymmenille tuhansille matkailijoille, jotka pysähtyvät Kalajärvelle caravan-alueelle, majoittuvat lomamökkeihin tai tekevät päivämatkan viihtyisälle virkistysalueelle. Kalajärvellä voi viettää päivänsä monellakin eri tavalla; siellä voi ottaa aurinkoa, laskea vesiliukua tai vaikkapa tanssia tanssilavalla.
Monet maatilamatkailukohteet tarjoavat matkailijoille majoituksen lisäksi myös uusia elämyksiä.
Peräseinäjoelta on vuosisadan vaihteessa moni Ville Ritolan tavoin lähtenyt leveämmän leivän toivossa siirtolaiseksi Amerikkaan ja myöhemmin myös Ruotsiin. Peräseinäjoki onkin varsin luonteva Siirtolaisinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen sijaintipaikka. Aluekeskus on merkittävä siirtolaisuus- ja muuttoliikeaineiston kerääjä, tallentaja ja tutkija.
Uusia haasteita
Peräseinäjoen kunta ja Seinäjoen kaupunki yhdistyivät 1.1.2005 uudeksi Seinäjoen kaupungiksi. Hallinnollisten muutosten vuoksi Peräseinäjoki ei hävinnyt maailman kartalta vaan entistä aktiivisemmin ja paremmin voimavaroin kehitämme kotiseutuamme.
